Mitä työstäni tulisi tietää?

Monet ovat kyselleet työstäni ja miten pystyin vain jättämään sen taakseni Helsinkiin, kun itse päätin lähteä maalle rakentamaan elämääni. Vastaus on yksinkertainen, ja se on tainnut tulla ilmi jo muissa yhteyksissä pariin kertaan; työskentelen etänä tietokoneeltani. IT- eli tietotekniikka-alalla on hirveä määrä avoimia työpaikkoja – osaajia tarvitaan jatkuvasti mitä monipuolisimpiin tehtäviin ympäri Suomea. Osa yrityksistä vaatii fyysistä läsnäoloa, kun toisille taas riittää, että tietyt tehtävät tai tunnit ovat tehtyinä, eikä niiden tekopaikalla ole niinkään väliä. Monet yritykset tarjoavat etätyöskentelymahdollisuutta pitkäaikaisille työntekijöille.

Aloitin itse nykyisessä työpaikassani kuukausi opintojeni päätyttyä. Olin ollut kyseisellä firmalla koulun järjestämässä työharjoittelussa jo toisen opintovuoteni aikana, joten ihmiset ja työnkuva olivat minulle tuttuja. Minusta pidettiin, joten sain mahdollisuuden aloittaa vakituisena työntekijänä. Olen siitä lähtien työskennellyt tälle kyseiselle firmalle, joskin eri tehtävissä. Aluksi istuin paikan päällä toimistossa ja kävin muiden mukana kokouksissa, ja sain luotua pysyviä suhteita alalla vaikuttaviin ihmisiin. Uusin tehtäväni on juuri tämä, mitä tällä hetkellä teen, eli työskentelen etänä erilaisten projektien parissa. Mielenkiintoista ja mukavaa!

Etätyöskentely

Etätyöskentely sopi minulle loistavasti jo Helsingissä asuessani. Saatoin tehdä töitä aamut ja käydä harrastuksissa illat. Jos minulle sattui menoja, kuten lounastreffejä tai vaikka lääkäriaika, pystyin jatkamaan töitäni illemmalla siitä, mihin jäin. Joinain päivinä tein jopa kahden päivän työt, jolloin pystyin ottamaan rennommin seuraavan päivän. Etenkin kesällä tämä toimi loistavasti – sateisina päivinä saatoin viettää aikani aamusta iltaan tietokoneella, jotta voisin kunnon hellekelien sattuessa loikoilla rannoilla. Etätyöskentely säästi minulta lukuisia bussilippuja, bensakuluja ja toki myöskin ruokarahaa. Joka päivä salaattibaarissa syöminen on paljon kalliimpaa kuin kotiruoka.

Mahdollisuudet ja vapaa-aika

Se, soveltuuko etätyöskentely juuri sinulle, riippuu hyvin paljon taustastasi. Jos olet juuri muuttanut uudelle paikkakunnalle ja haluaisit uusia ystäviä, voi etätyöskentely olla huono vaihtoehto. Konkreettiselta työpaikalta saa uusia tuttavuuksia, joista voi saada seuraa vapaa-ajallekin. Lisäksi työ- ja kotimatkat avaavat paljon mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja nähdä ympäristöään. Minulle etätyöskentely sopii loistavasti, sillä olen luonteeltani melko introvertti. Tarvitsen hirveästi energiaa jaksaakseni kommunikoida aktiivisesti muiden kanssa – viihdyn enemmän omassa seurassani. Ja niin kuin jo sanottu, kotona työskentely antaa minulle enemmän aikaa remontoinnin parissa.

Tulevaisuus

Toivon pystyväni jatkamaan etätyöskentelyä mahdollisimman pitkään. Remontoin edelleen unelmieni taloa, eikä se olisi mahdollista, jos joutuisin ravaamaan jatkuvasti työpaikan ja kodin väliä. Se, että harrastukseni ja työpaikkani ovat samassa rakennuksessa, helpottaa elämää kummasti. Säästän myös sievoisen summan matkakuluissa, joita minulla ei tällä hetkellä ole kuin vain kauppaan mennessä. Uskon, että palaan vielä jonain päivänä ”tavallisiin töihin”, mutta se aika tuskin koittaa lähiaikoina. En voi sanoa, ettenkö ikävöisi kahvitaukoja takahuoneessa ja loman jälkeisiä keskusteluja työtovereiden kanssa. Yhteisöllisyys on tärkeää, mutta niin on myös taloni valmistuminen ajoissa!

Suomi matkailumaana

Suomen matkailu voi tarjota vierailleen hienoja elämyksiä etenkin kesäaikaan. Käyn läpi mielestäni parhaat Turun, Savonlinnan ja Lappeenrannan matkailumahdollisuudet. Öitten valoisuus, kaupunkien syke, suomalainen sauna, puhtaat järvet ja villi luonto voivat tarjota unohtumattomia elämyksiä kenelle tahansa. Kesäöiden kirkkaus on parhaimmillaan kesä- ja heinäkuussa, ja mitä pohjoisemmaksi matkustaa, sitä kauemmin ja korkeammalla aurinko pysyy horisontin yläpuolella. Eron voi huomata selkeästi jo esimerkiksi Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä, sillä pohjoisemman sijainnin kirkkaammat kesäyöt Savonlinnassa tuovat mieleen Lapin tunturit auringon laskiessa hiljaa vaarojen yllä.

Kesäöiden syke on parhaimmillaan festivaaleilla, joiden tarjonta on Suomen maassa kesäaikaan kiitettävällä tasolla. Ohjelmaa löytyy vauvasta vaariin, ja monia kymmeniä tuhansia kävijöitä houkuttelevat suuremmat festarit herättävät kiinnostusta myös naapurimaissa, ja kauempaakin tullaan Suomen suvea ihmettelemään musiikin tahdissa. Juhlimisen jälkeen on hyvä rentoutua perinteisessä suomalaisessa saunassa, ja toivottavasti puilla lämmitettävässä sellaisessa, sillä siinä löylyt ovat pehmeämmät sähköllä lämmitettävään saunaan verrattaessa. Saunan löytyminen ei pitäisi olla ongelma, sillä saunoja on Suomessa yhtä paljon kuin ihmistalouksiakin. Tuhansien järvien maasta voi löytää vaikka perinteisen savusaunan järven rannalta.

Turku matkakohteena

Turku sopii modernia kaupunkielämää hakevalle tai historiallista retkeä etsivälle matkailijalle. Jokimaisema, sykkivä kaupunkikeskusta, hieno arkkitehtuuri ja bonuksena upeat luontokohteet saavat matkailijan innostumaan Turun mahdollisuuksista. Turusta voi löytää merkkejä jopa keskiaikaisesta kaupunkimiljööstä. 1200-luvulla rakennetut Turun tuomiokirkko ja Turun linna ovat Turun matkailun vetonauloja. Keskustan pilkkova Aurajoki kerää kaupunkilaisia ja matkailijoita viettämään kesäpäivää. Aurajoen jokiristeilyt ovat suosittu ajanviete kesäisin. Kaupunki tarjoaa myös lukuisia ravintoloita, joissa viihtyä. Läheltä Turkua löytyvät myös oivalliset kesäkaupungit Naantali ja Raisio. Käydessään Turussa ei voi olla huomaamatta turkulaista puhetapaa, joka poikkeaa kaikista muista murteista.

Savonlinna muistetaan Oopperajuhlista

Saimaan rannalla sijaitseva Savonlinna muuttuu kesällä nukkuvasta kaupungista kansainväliseksi tapahtumakeskukseksi Oopperajuhlien aikaan. Tällöin Savonlinnan asukasluku 37 000 vähintään tuplaantuu. Oopperajuhlat järjestetään heinä-elokuussa joka vuosi. Savonlinnasta on hyvät vesireittiyhteydet myös muualle Savon alueelle, kuten Punkaharjulle, Puumalaan, Kuopioon ja Lappeenrantaan. Savonlinna onkin veneilijöiden kohtaamispaikka; sen satamassa voi virkistyä monissa eri ravintoloissa. Maisemaristeilylle kannattaa suunnata esimerkiksi Koloveden kansallispuistoon. Luontomatkailijalle löytyy luontoretkiä, kalastusta ja melontaa. Talvisin retkiluistelu on suosittua. Majoitusta löytyy sataman venehyttimajoituksista mökkeihin ja tavanomaisempiin hotellimajoituksiin. Oopperajuhlien aikaan kannattaa kuitenkin varautua siihen, että majoituspaikat ovat kortilla.

Lappeenranta hengittää historiaa

Lappeenrannan värikäs historia näkyy sen sataman läheltä löytyvästä Linnoituksesta, joka on täynnä vanhaa Lappeenrantaa. Linnoituksesta löytyy esimerkiksi ortodoksinen kirkko ja lähes alkuperäisessä kunnossa olevia asuinrakennuksia. Linnoituksen läheisyydessä järjestetään myös suosittuja kaupunkifestivaaleja. Suosittuja matkailukohteita ovat myös Hiekkalinna ja Saimaan risteilyt. Hiekkalinna tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille läpi kesän, ja sen hiekkateokset ovat kansainvälisestikin verrattuna hyvällä tasolla. Lappeenrannan satama on nähtävyys itsessään, ja satamasta pääsee risteilylle myös Venäjän puolelle, eikä viisumia välttämättä tarvita. Lappeenrannassa on myös erinomaiset uinti- ja golf-mahdollisuudet. Luontoretkeilijöille puolestaan löytyy lukuisia vaellusreittejä.

Tupaantuliaiset

Uudessa kodissa hauskinta on aina, no, uusi koti. Seuraavaksi eniten sitä kuitenkin odottaa tupaantuliaisia! Pääsee näyttämään kätensä jäljen, etenkin minun tapauksessani, jossa olen ehtinyt jo remontoimaan osan talosta. Hieman kauemmas muuttaneena myös ystävien ja perheen näkeminen on ilo, niin kuin aina. Kaikki minulle läheisimmät ihmiset tietävät oikein hyvin, että tykkään puuhastella käsin. Helsingissä asuessani minusta kuitenkin tuntui rajoitetulta; pystyin toki askartelemaan, mutta se ei ole ihan lempipuuhaani. Olisin tarvinnut suuremman tilan, jossa rakentaa ja suunnitella esimerkiksi huonekaluja. Kukaan ei siis oikeastaan ole yläasteen puutyötuntien jälkeen nähnyt luovuuttani, ja siksi olenkin innoissani, kun saan vihdoin kutsua tuttuni katsomaan! Tässä postauksessa kerron hieman tupaantuliaisten järjestelystä. Pidän Tee-Se-Itse -henkisistä koristeista ja esimerkiksi kutsuista, ja olen ehdottomasti hyödyntänyt sitä näiden juhlien järjestämisessä. Toivonkin voivani olla avuksi muille saman henkisille. Toivotaan, että pääsette hyödyntämään näitä vinkkejä omissa tulevissa juhlissanne!

Kutsukortit jakoon!

Sosiaalisen median valloittamassa maailmassa kutsut lähetetään yleensä tekstiviestillä tai oikeastaan WhatsApp-sovelluksella. Parhaimmillaan tehdään jopa ryhmä, johon lisätään kaikki juhliin toivotut 30 ihmistä ja laitetaan heille yhteinen ”Moikka kaikki! Olette tervetulleita tupareihini elokuussa”. Mutta eihän se ole lainkaan henkilökohtaista! Itselleni ainakin tulisi olo, että ilmeisesti läsnäoloni ei ole kovin tärkeää, kun täällä nyt on selkeästi niin paljon muitakin. Ja sitten perustaja huomaa, että vitsi, lisäsinkin kaksi tyyppiä vahingossa ja poistaa ne. Vanhemmille ja isovanhemmille laitetaan yleensä joko sähköpostia tai soitetaan, mutta kirje ei kyllä tule kuuloonkaan! Minä päätin kuitenkin tehdä juuri sen. Hain tyylikkäät vanhanaikaiset, ruskeat kirjekuoret ja mustekynän. Sain jotenkin kaivettua ystävieni osoitteet numerotiedustelun kautta joutumatta kysymään sitä heiltä itseltään. Ihan kuin ajalla ennen puhelimia! Hain kaupasta postimerkkejä ja pistin kirjeet menemään. Loistava ikimuistoinen idea. Et varmasti tiedä ketään, joka olisi kutsunut tupaantuliaisiin kortilla. ”Eihän ne ole häät”.

Tarjoilut kuntoon

Tupaantuliaisissani aion tarjota runsaasti viiniä, hyviä pataruokia ja juustoja. Eksyimme joskus Helsingissä muutamien ystävieni kanssa pienessä hiprakassa viininmaisteluiltaan erääseen ravintolaan, ja yllätykseksemme tykästyimme muutamaan viiniin kovasti. Tarkoituksemme oli mennä juhlimaan ystävän syntymäpäiviä yökerhoon, mutta törmäsimmekin kadulla kylttiin ”Viininmaisteluilta, 5 valkoviiniä 55 euroa/henkilö”, ja se oli menoa sitten. Hetken naureskelun jälkeen tajusimmekin miten hyvä tilaisuus oli, ja nyt pääsen vihdoin hyödyntämään sieltä saamaani tietoa. Koska on kesä, aion järjestää juhlat pääasiassa ulkona. Naapureita ei ole lähimaillakaan, joten musiikkia voi huudattaa pitkälle yöhön, eikä naurua tarvitse pidätellä lainkaan. Lisäksi ketään ei haittaa, jos muutama lasi kaatuu. Nurmikkohan se vaan kasvaa seuraavana kesänä entistä vihreämpänä! Toisin kuin monissa muissa tupaantuliaisissa, minun juhlissani vieraiden ei tarvitse tuoda ruokia tai juomia mukanaan. Suurin osa tulee nimittäin Helsingistä asti, eli matka kuumassa autossa ruokien ja juomien kanssa voi olla kohtalokas. Saa nähdä miten käy, kaduttaako valintani vai ei!

Remontistani

Kuka tahansa, joka suunnittelee remonttia tai on jo tehnyt sellaisen, ansaitsee mielestäni kultaisen mitalin. Remonttiin ryhtyessäni en olisi koskaan voinut kuvitella, millainen projekti edessäni oikein oli. Toki lopputulos oli täysin kaiken vaivan ja rahan arvoinen: palanen kerrallaan kodista muodostui juuri minun tarpeisiini sopiva ja oman maun mukaan remontoitu koti, jossa tulen viihtymään vielä pitkään. On monia asioita, joita tulee ehdottomasti ottaa huomioon aloittaessaan remonttia, ja käymmekin näitä asioita hieman läpi tämän pienen vuodatukseni avulla. Kannattaa siis jatkaa lukemista eteenpäin!

Moni on kysynyt, miksi päätin hankkia talon, jossa oli pakko tehdä laajahko remontti heti sen jälkeen, kun olin muuttanut sisään. Aluksi uhmasin kysyjiä kertomalla, että juuri tällainen oli aikeissa ja koin hetkellisesti olevani muiden yläpuolella esitellessäni mahtavia suunnitelmiani. Kun remontti pitkittyi, huomasin tuttavieni ja perheeni silmissä hieman säälin vivahteita. Hammasta oli kuitenkin purtava, ja nyt kun remontti alkaa olla loppusuoralla, voin sanoa, ettei talo olisi ollut minulle yhtään niin tärkeä ja henkilökohtainen paikka, ellen olisi uhrannut tuntikausia sen korjaamiseen ja suunnitteluun.

Remontin hyviä puolia

Kaikista parhaimpana positiivisena puolena remontoinnissa on ehdottomasti ollut se, että talo ja sen jokainen nurkka on tullut minulle tutuksi ja tärkeäksi. Jokaisessa vaiheessa olen pistänyt itseni ja rahani likoon saaden aikaan kauniin ja toimivan lopputuloksen. Kun remontoi ja näkee vaivaa, saa juuri sellaista jälkeä aikaan, kun on aina toivonutkin. Valmiissa talossa löytyisi aina jotakin, mikä ei miellyttäisi tarkkaa silmääni. Itse laitettu ja valittu elementti, tapetti, laatta tai vaikkapa huonekalu tuntuu olevan aivan paras vaihtoehto jatkoa ja kotona viihtymistä ajatellen.

Remontoinnin huonoja puolia

Jos sinulla on vaikeuksia pysyä aikataulussa ja budjetissa, remontointi ei missään nimessä ole paras vaihtoehto. Remontoidessa tulee olla tarkka, sillä aikataulu kärsii usein ja budjetti saattaa ylittyä todella helposti. Siksi on tärkeää vertailla hintoja ja laatuja huolellisesti. Toisaalta täysi perfektionisti ei kannata olla; yllättäviä käänteitä tapahtuu paljon, ja esimerkiksi tietyn pintamateriaalin toimitus saattaa venähtää jopa useita viikkoja. Itselleen kannattaa aina antaa myös anteeksi tapahtuneita kommelluksia ja pyhittää aikaa myös muulle tekemiselle kuin remontoinnille. Muutoin remontista tulee synkkä stressihirviö, jota tekee mieli paeta.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Tähän mennessä valmistuneita nurkkia talosta on makuuhuoneet, kylpyhuone ja olohuone. Lattiat on vaihdettu ja seinät maalattu mieleisen mukaan. Kylpyhuoneessa on uusittu putket, ja sauna on saanut uuden elämän kauniiden vaaleiden sormipaneelien saattelemana. Olohuoneessa on myös satsattu älyteknologiaan, jotta olohuoneen perimmäinen tarkoitus, eli viihtyvyys, pääsisi aivan huippuunsa. Keittiö täytyy vielä uusia ja suurimpina hankintoina listalla ovat uudet kaapistot ja tasot. Sitten kun viimeinenkin naula on naulattu ja pinta hiottu huippuunsa, tunnen varmasti suurta ylpeyttä ja nautintoa aikaansaannoksestani. Uskoisin kuitenkin, että tulen samalla olemaan hieman haikea tämän aikakauden päättymisestä.

Lähtö Helsingistä

Monet pitävät minua täytenä hulluna. Miten joku voi haluta muuttaa Helsingistä maalle? Olen kuullut moneen kertaan kysymyksen ”Miten aiot muka pärjätä paikassa, jossa kauppaan on matkaa 10 kilometriä, kun olet aikaisemmin asunut Helsingissä, jossa lähin kauppa on omassa alakerrassa?”, ja en voi väittää tietäväni siihen vastausta. Ehkä en pärjääkään! Siitä kuitenkin olen varma, että ruuhkaisessa ja saastuneessa Helsingissä en halua olla enää päivääkään. Täydet 28 vuotta oli minulle tarpeeksi, ja nyt on aika suunnata nokka kohti uusia haasteita. Talon remontointi tulee olemaan varmasti ainakin seuraavan vuoden ajan harrastukseni. Uusi keittiö on jo valmis, seuraavaksi haluan päästä kylpyhuoneen ja seinien maalaamisen kimppuun. Olen suunnitellut jo koko seuraavan kesän täyteen ohjelmaa; aion istuttaa paljon kasveja pihalleni ja maalata talon seinät punaisiksi.

Haikeus vai helpotus?

Eikö kotikaupunkini jättäminen sitten oikeasti tuntunut missään? En voi kyllä väittää niin. Kun viimeinenkin pahvilaatikko oli kannettu asunnostani muuttoautoon ja palasin pyyhkimään viimeiset pölyt, sammuttamaan valot ja sulkemaan ikkunat, muistan huokaisseeni raskaasti. Tässäkin asunnossa tuli majailtua iso osa elämästäni, 8 vuotta. Muistan, kun muutin siihen 20 vuotiaana. Olin pitänyt välivuoden lukion jälkeen ja työskennellyt ahkerasti. Sain säästettyä hurjasti rahaa, sillä asuin vielä vanhempieni nurkissa hyvällä paikalla keskustassa. Löysin tämän kivan asunnon ja keräsin siihen paljon muistoja nuoruusvuosiltani. Tai no, olenhan minä edelleen nuori. Muistan tupaantuliaiseni, jotka lähtivät hieman käsistä. Muistan myös isolla kaveriporukalla juhlimamme syntymäpäiväni sekä yhden ankean kaupunkijuhannuksen. Kyllä sen asunnon ja ylipäätänsä Helsingin taakse jättäminen tuntui haikealta. Mutta samaan aikaan se oli ehdottomasti helpotus.

Työkuviot ja uusien ystävien hankinta

Monet ovat ihmetelleet miten minulla voi olla varaa jättää työni 28-vuotiaana. Vastaus kaikille ihmettelijöille; työskentelen etänä tietokoneeltani, eli en jättänyt työpaikkaani. Päin vastoin, pääsin rauhalliseen ympäristöön, jossa voin työskennellä entistä ahkerammin. Jos ruudun tuijottaminen kyllästyttää, voin kääntyä talon remontoinnin pariin ja toisin päin. Valinnanvaraa voisi sanoa paljon enemmän kuin Helsingissä, jossa työn lisäksi lähinnä vain tuijotin televisiota. Tuntui siltä, kuin olisin nähnyt jo kaiken, mitä Helsingillä on tarjottavana. Ja siksi minä lähdin. Toinen yleinen ihmettelyn aihe on ystävien taakse jättäminen. Kuluneiden vuosien aikana ystäviä on kerääntynyt kymmeniä kouluista, nuoruuden harrastuksista, illanvietoista ja muiden ystävien kautta. En kuitenkaan koskaan kokenut erityistä yhteyttä keneenkään, joten heidän taakse jättäminen ei ollut suuri ongelma. Tutustun ihmisiin nopeasti, joten uskon, että saan myös täältä maalta ystäviä ympärilleni.

Heippa Helsinki! Tietoa minusta ja blogistani

Hei teille, ja heippa Helsingille! Olen 28-vuotias mies, joka on asunut Helsingissä koko ikänsä. Vanhempani, ja oman tietoni mukaan myös isovanhempani, ovat syntyneet siellä ja poistuneet Kehä III:n ulkopuolelle vain juhannuksena kesämökille. Hävettää myöntää, mutta vielä kaksi vuotta sitten olin niin syvällä Helsinki-kuplassa, etten osannut sijoittaa Turkua, Tamperetta tai Oulua kartalle, en lähellekään. Olin myös vakuuttunut, että Utsjoki sijaitsee lähellä Joensuuta. Vuosi sitten päätin tehdä hurjaa; irtisanouduin vuokra-asunnostani ja ostin säästämilläni rahoilla (ja pienellä lainalla) talon Keuruulta. Pakkasin pienen omaisuuteni vuokraamaani pakettiautoon ja päätin huristaa pois pääkaupungin saasteista. Ystäväni ja perheeni olivat pöyristyneitä, ja naurattihan ajatus minua itseänikin. Yleensä nimittäin juuri Keuruulta muutetaan pakoon Helsinkiin, eikä toisinpäin.

Talon remontista

Keuruulta ostamaani taloa ei voinut sanoa hulppeaksi. Tiesin, että joutuisin laittamaan hieman ylimääräistä rahaa seinien maalaamiseen ja esimerkiksi keittiön ja kylpyhuoneen remontointiin, mutta olin siitä lähinnä vain innoissani. Minulla ei ollutkaan vähään aikaan ollut kunnollista harrastusta, ja remontointi sopi minulle loistavasti. Pääsisin näkemään käteni jäljen heti enkä puolen vuoden jälkeen, niin kuin kaikissa urheilulajeissa tuntuu olevan ideana. Aloitin remontin keittiöstä, ja onnistuinkin sen uudistamisessa loistavasti. Ja tässä sitä nyt ollaan, uuden talon, ja no, uuden keittiön kanssa. Seuraavana minulla on suunnitelmissa uusia kylpyhuone, jonka jälkeen pääsen vihdoin maalaamaan makuuhuoneita ja olohuonetta. Kesällä aion maalata talon ulkoseinät punaisiksi! Oikea maalaisunelma.

Blogini & oma tulevaisuuteni

Aion päivitellä tähän blogiin aktiivisesti remonttini etenemisestä. Toivon pääseväni jakamaan erilaisia vinkkejä sekä isompiin projekteihin että pieniin Tee-Se-Itse -kokeiluihin. Lisäksi saatte tietää koulutuksestani ja asioista, joita toivon saavuttavani vielä pienen elämäni aikana. Käytän blogiani luultavasti myös terapeuttisena alustana – koko ikänsä pääkaupunkiseudulla asuneena pimeä talvi maaseudulla ja lähin kauppa 10 kilometrin päässä voi koitua raskaaksi. Monet ovat myös hyvin kiinnostuneita ystävyyssuhteistani; jätinkö oikeasti kaikki kylmästi taakseni Helsinkiin? Katkaisiko vanhemmat suutuspäissään välit minuun? Jotkut lyövät puuhistani varmasti myös vetoa; kuinka monta kuukautta hän kestää keskellä ei mitään? Jos sinua kiinnostaa nämä kysymykset, pistä sivusto kirjanmerkkeihisi ja seuraa uutta elämääni täällä Keuruulla!

Retkeily ja vaeltaminen Suomessa

Pidän vaeltamisesta, koska se on varsin helppo tapa nähdä maailmaa. Vaikka jonkin verran kokemusta vaeltamisesta minulta löytyykin, valitsen usein kuitenkin helpoimmat reitit. Olen harrastanut vaeltamista niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Aluksi muutama sana vaeltamisesta ulkomailla ja sen jälkeen tarkastelen vaeltamista Suomessa. Euroopassa hyviä maita vaeltamiseen ovat esimerkiksi Saksa, Ranska ja Sveitsi. Se riippuu tietysti millaisista maisemista pitää. Jos pitää vuoristomaisemista, niin maat kuten Sveitsi, Itävalta, Bosnia ja Pohjois-Italia voivat olla hyviä vaihtoehtoja. Merimaisemasta ja etelän lämmöstä pitävälle esimerkiksi Kroatia ja Madeira voivat olla hyviä kohteita. Itse usein yhdistän kaupunkiloman ja vaeltamisen. Pyrin etsimään kaupunkikohteita läheltä luonnonpuistoja ja metsiä. Saksan Schwarzwald on esimerkiksi erinomainen kohde kaupunkiloman ja vaeltamisen yhdistämiseen. Alueelta löytyy kauniita kaupunkeja, kuten Freibourg, josta on helppo lähteä luontoon kulkemaan. Myös Alppien läheisyydessä sijaitsevista kaupungeista, kuten Grenoblesta on mukava lähteä patikoimaan. Seuraavaksi muutama sana vaeltamisesta Suomessa.

Vaeltaminen Suomessa

Suomi on erinomainen maa vaeltamiseen, koska Suomessa on luontoa kaikkialla ja metsässä liikkuminen on jokamiehenoikeus. Vaeltamaan pääsee usein helposti myös kaupungeista. Monien kaupunkien läheisyydessä on metsää ja melkein kaupungin keskustasta pääsee vaellusretkelle. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat esimerkiksi Kuopion Puijo ja Espoon Nuuksio, joista kerron lisää tuonnempana. Minne Suomessa kannattaa vaeltamaan lähteä? Monelle tulee ensimmäisenä mieleen Lappi, mutta joillekin Lappi saattaa olla turhan kaukana. Lapin maisemat kuitenkin ovat monelle tärkein syy mennä juuri sinne vaeltamaan ja Lapissa on myös usein järjestetty hyvin levähdyspaikkoja vaellusreittien varrelle. Esimerkiksi Itä-Suomessa on paljon kaunista luontoa ja esimerkiksi Pohjois-Karjalan vaaramaisemat ovat erittäin kauniita vaellusretkelle. Maiseman lisäksi reitin vaativuus on ratkaiseva tekijä reittiä valitessa. Vaeltamaan lähtevän onkin hyvä selvittää, millainen reitti on ja sopiiko se vaativuudeltaan itselle. Usein itse valitsen reitin, jonka voi kulkea päivän aikana, eli matkaa tulee noin 10 – 20 kilometriä. Tällöin minun ei tarvitse kantaa tavaroita mukanani.

Minne vaeltamaan?

Kuten edellä totesin, vaeltamaan voi lähteä helposti monista kaupungeista. Esimerkiksi Kuopiossa aivan keskustan vieressä sijaitsee Puijon laaja metsäalue. Puijo on erinomainen retkikohde ja Puijon mäeltä avautuu upeat näköalat Kuopioon. Monet kansallispuistot ovat erinomaisia vaelluskohteita. Etelä-Suomessa Espoon Nuuksio on suosittu vaelluskohde ja Suomen eteläisin kansallispuisto on Tammisaaren kansallispuisto. Suosituin Kansallispuisto on Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jossa vierailee vuosittain noin puoli miljoonaa kävijää. Suurin kansallispuisto kuitenkin on niin ikään Lapissa sijaitseva Lemmenjoen kansallispuisto. Kaikkien tuntema kansallispuisto on Koli, jonka maisemat edustavat suomalaista kansallisromantiikkaa parhaimmillaan. Itse liikun mielelläni myös vähemmän tunnetuissa kansallispuistoissa, esimerkiksi Patvinsuolla Pohjois-Karjalassa, Helvetinjärvellä Pirkanmaalla ja Liesjärven kansallispuistossa Kanta-Hämeessä. Helvetinjärven rotkolaaksot ovat erityisen kauniita, mutta korkeuserojen vuoksi kaikki reitit eivät ole kovin helppoja. Mielestäni Suomi onkin ihanteellinen maa vaeltamiseen erityisesti henkilölle, joka etsii omaa rauhaa ja haluaa vaeltaa pitkiä matkoja tapaamatta muita ihmisiä. Toivottavasti sinäkin innostut lähtemään vaeltamaan Suomen luontoon!